2008 оны 08 сарын 17 Nouakchott 12.25

Өнөө өглөө Испаны элчин сайдын яаманд өргөдлөө өглөө. Өмнөх өдөр бөглөх анкэтийг нь авсан чинь spanish, franch хоёр хэлээр байсан нь миний мэдлэгээс хэтэрсэн байсан тул буудлийнхаа хүмүүсээр орчуулж бөгөлсөн юм. Өмнө аялсан улсуудын нэр гэдэг хэсэг дээр бүх улсаа бичих аргагүй байсан тул 48 гээд тоо тавьчихлаа .

Tsug suuj baisan europchuud anh namaig haraad Mongol geed ul oishooson baidaltai baisan bol en too haraad yaltachgui hundelhj ehellee.
Medeej nuguu l neg asuult -Chi mungu haanaas avsan yum?

Espanii Elchin saidiin yaman deer ochitol uuden deeree undurjuulsen tsergiin hamgaalt bichig barimt shalgalaa, Spanii elchin saidiin yam n Amerikiin elchin saidiin yamnii hajuud bairldag tul iinhuu ayultai bused gej tootsogddog bololtoi.

Uuden deer n ireed huleej baigaad dotor n orloo. Hamgaaltand buh tumurtei zuiluudee uguud tsunhee rentgend oruultal, jijig bambruush baisand gaihlaa.
-Yasan, bambruush tsunhendee avch yav boldoggui yumuu?
Elchin saidiin yamnii huleen avhad Mauritanii bololtoi hun bailaa, busadtai nutgiin heleer yariaad nadtai angliaar yarih gej berhsheel tulgarlaa. Buh bichig barimtaa ugtul
-7 hongiin daraa ireere! gelee.
-Yagaad?
tereer jiriin shengenii viznii urgudliig 14 honog hyanj baij ugdug yum, harin chinii passport n service tul 7 hongiin dara ireere.gelee
Butsaad buudaldaa ireed

-Zaag doloo honog yum zohioohgui bol bolohgui!
Nouakchott hot Ulaanbaatartai tustei muzei bolon zagasnii zah, naran sharlagiin gazraas uur hiih zuilgui, harin Ulaanbaatart bar clubudaar iluu baih. Mongold irsen juulchid Ulaanbaatart udalgui shuud huduu esvel dairan ungurdug. Chuluut tsagaaraa hiih zuil barag baidaggui, udur bur kinoteatr oroltoi bish, zaluuchuudad chuluut tsagaa ungruuj boloh eldev sport bolon urlagiin gazruudiig
ahiu neegeesee gej bodogddog yum. Yum l bolbol kinoteatr tegeed bar, az taaraad nartai udur baival tuul gol; harin uvul bol tegeed l gertee.

tsunhee baglaad gazriin zurgiig harj zuun zug SAHARA tsulruu yavhaar shiidlee. tend Chingetti gedeg laliin shashnii 7 dah chuhal suurin baidag gej sonsoj baisan, bas ter haviin baigal tuuhiin olon uzveruud uzej boloh baisan tul shiidlee.

Buudlaas garah ued tend negen tom BENZ avtuus irsen buguud dotroos n France 2 juulchin achaa buulgaj ehellee.

Baruun afrik bol Europiin huuchin mashinii etsiin tseg gej helj bolno. Minii taarsan mash olon europ juulchid uuriinhuu huuchin PEGEOT esvel BENZ mashinaa huluur n unj ireed en haviaar zaraad butsah bileetniihee mungiig hiideg gesen. Zarim n taniluudaasaa huuchin mashiniig 200 orchim eurogoor esvel ungui avaad end avchirch 1000 orchimoor zaraad butsaad hyatadad uildverlesen NOKLA bolon hyamd electronik avj europd zardag gesen. Tend iim hulihnii zuil avah bolomj baidaggui buguud suuliin ueiin utasiig 180 eurogoor avaad tend 400 gaar zardag gej helj bailaa. Zuvhun Mongold huuchin mashin borlogddog gej bodoj baival Afrikaar ayalj uzeeree, Jeep mercedeseer duuren.

Hamgiin sonin sanagdsan n edgeer 2 zaluu ambaarandaa baisan buh huuchin hog novshoo hurtel achaandaa hiisen bailaa. Tumur hashaa hurtel haragdlaa.
-Europoos tumur hashaa?
Umnu n Malawi ulsad ayalj baihad Afrikiin haluun nartai udur negen zaluu uvliin zuzaan uden kurtka
umssun yavj bailaa, alhaa n yag HIP HOP. Yagaad en zaluu udun kurtkatai 35 hemiin haluund yavaa yum boloo gej negen gadaadaas asuutal – End Europoos mash ih hemjeenii tuslamjiin ungui konteineruud irdeg yum. Sayahnii negen SWEDEES irsen konteinert uvliin tsasnii TSAN hurtel baisan! minii ineed hurlee. Tuhain hunii doogolj bish, zugeer Mongold bas ugsun buhniig avdag
tul iim tohioldol zunduu, gehdee ineesen shaltgaanaa naizdaa heleegui yum.
Mashin hotod irsniig haanaas ch yum humuus olj sonsood tend tsuglaj un yariltsaj bailaa.ihenh humuus Senegal bolon Baruun Afrikiin ulsuudiih. endees avaad tsaashaa un hurgej zardag yum bain.

Hamgiin anhnii komputerees avhuulaad buh turliin hog achsan baisan mashin zaragdaj baigaag harj baigaad zamdaa garlaa.

Zam deerees taxi barij zuun zug yavah unaani buudald hurguullee. Buudal deer jijig ovriin BENZ taxinuud humuusee tsugluulaad baij bailaa, minii hureh gazar neleed hol bas untei baisan buguud en haluund 5 hunii bagtaamjtai mashind 8-uulaa chiheldej 6 tsag yavah husel baigaagui tul bi zamiin unaagaar iluu hugjiltei yavhaar shiidlee.

Tendees hotiin zah hurtel alhlaa. Haluun nartai udur umnuhun ad uzeed baisan TROPIK borootoi busiig sanaj bailaa. ter ih boroonoos 1 secund ch bolov orvol buten udurtuu chiig orgiood saihan baihsan.

Hotoos garj alhsaar negen gazar heseg suulaa, zamiin unaand gar urguj baital achaanii tereg zogsloo. Nadtai adil ayalah huseltei humuusd achaanii tereg bol ayalald hamgiin sonirholtoi teever shuu gej helmeer bain.

jijig tergees hamaagui undur tul baigaliig iluu sain harah bolomjtoi, hurdalj chaddaggui tul yag l juulchin shig ergen toirniihoo baigaliig tuhtai uzeed zurag avah bolomjtoi.
Herhen tohirsnoos shaltgaalj une haritsangui hyamd, esvel unegui. Zarim ued ayultai baij boloh bolovch, ayul bol minii mergejil

Hotoos garch baihad jijig suuringuud ih haragdlaa. neg l uruu jijighen baishinguud , ihevchlen jijig tsonhtoi, esvel tsonhgui.

Hoyor talaar SAHARA tsuliin shar elsen manhnuudiig unguruh bolgondoo baigal gedeg gaihamshigt uran buteelchiig bishirch bailaa. zuvhun salhi l gehed iim uzesgelentei manhanuudiig buteesen baidag.

Mauritani ulsad anzaarsan zuil n umnuh afrikiin ulsuudiin alban yosnii hel n angli esvel france baisan tul ihenh temdegt bichguud Latin usgeer bailaa, harin Mauritania ulsad France Latin bolon Mauritani Hasani arab bichig /Arab hel nuudelchin Barber bas France helnii niilber / haragdaj bailaa.

Zamd mash udaan yavah ued eldev zuiluud boddog tul, en udaad Mongol bichgiin tuhai bodol sanaand orloo

Afrikiin ihenh ornuud hyalbariig n bodood undesnii helee hurtel Latinaar bichij ehelsen tul en olon ulsaar ayalah yavtsdaa latin bichguudees ali n yamar heleer bichsen baigaa n ogt oilgogdhoo bolison bailaa. zarim nutgiin humuus ch gesen bichgee haraad ali heleer bichsen yum boloo gej baisan.

Mauritani ulsad hed heden heleer yarih heregtei, Arab(Hasani) Wolof (Har aristai Mauritanchuud) France tegeed nutgiin bas ayalguunuud, tedgeeriig bichgeer tavihiin tuld Arab, France ,tegeed neriig Latin usgeer bichsen baigaa n. Bid yag iim baidald bain

Mongolchuud oiriin ireeduid Mongol helee Latin bolgoh tuhai yarij ehleed baigaa, komputertei haritshad amar geed, bi ch bas temdeglee latin usgeer bichij bain shuudee; getel busad hugjiltei uuriin tsagaan tolgootoi Solongos hyatad, Yapon zereg ulsuud zalhuuralgui bichig usgee haan ch ashgilj bolhoor zohitsuulsan bailaa.End Solongos zaluu interneted orood uuriinhee usgeer bichij ehelj bain, harin bi Mongol kirileer bichhiin tul Mon Arial gedeg ch biluu program suulgahaas avhuulaad tuvug bolj baih jisheetei.
Mash hatuu undesnii hel bichgiin bodlogiig bolovsruulbal edgeer aziin zaluus chig komputeriin gar deer ali useg baigaagaas ul hamaaran bichii gesen zuileehuruuniihaa reflekseer bichij baij bolhoor shuudee.
Latind shiljuuleh bus Windows bolon interneted haanaas ch Mongol kirileer bichij bologoh argiig haih heregtei bolvuu.
Bid dandaa amarchilsaar baigaad Undesnii hamgiin gol shinj temdguudiin neg undesnii bichgee soliood tuuhee medhee bolison ulsuud shuudee.
Tuuniigee -Kirill bichgeer huvildag mashin oloh amar baisan yum! gej tailbarlaj baigaa humuus ch baigaa. Heden zuunii tuuh soyol humuusiin hudulmuriig hyalbarchilj bain gej baigaa n yu gesen ug ve?

Delhii suuldee yag ali heleer bichsen n oilgogdohgui bugd nil latin haragdaad baih bolj bain.
Internet deerees Latin usgend shiljsen dundad aziin ulsuudiig haraarai, bidniig tiiml huvi zaya huleeh bolno shuu!

Tom zamiin garchigdeer MONGOL ULS. MONGOLIA gej 2 udaa bichih bolj bainuu.nud ireeljleed humuus suuldee olon ulsiin ner geed Mongoliin passporton deer baidag shig Mongolia gedgiig ashiglah bolno.

Mongol hel yah bolj bain?

Hairan Mongol hel, Minii temdegluuded baigaa olon aldaanuudaas ta buhen dugnelt hiij baigaa baih, uunees dahin latind shiljuulbel yostoi neg BANTAN boloh baihdaa. Baahan gadaad Mongoloor yarisan zaluus.Uuriinhuu temdegluudiig latin Mongoloor bichih bolgondoo bi mash ih haramsdag, ichdeg. mash ih aldaa gargahaas avhuulaad olon ugnuud gadaad heleer tolgoid orj ireed.
Uunees dugnelt hiij Manai daraagiin ueiig jinhen Mongol heleer yaridag Mongoloor setgedeg, Mongolooroo bichdeg bolgohiin tuluu bi ajilah yostoigoo oilgoj bain.

Bid Mongol bichgee boliood Kirilruu oroh uedee Umnu bichij sudalj baisan heden zuun jiliin tuuhiig hoich uedee oilgogdhoorgui bolgoson. Harin en udaa Latinruu shiljuulsneer 70 jil hiisen sudalgaa tuuhiin barimtuudiig daraagiin ue unshij chadhaa bolin. Minii aaviin bichsen tuuhiin nomnuudiig huuhduuddee Latinruu huvirgaj baij oilguulan gehees aij bain.
Tsahim ertuntsud amar baih bolno gesen uudnees en olon hunii ajliig yamarch hereggui bolgoj bainuu?
Odoo huuchnii sudar bichguudee sudalj, Kirilruu huvirgaj amjaagui, chadahgui baigaa uls suuliin olon jiliin hudulmuriig bur barahchgui baih.

Yumnii amriig dandaa haihaa boliood Mongol undestnii unet zuil gedgiig bie bolgoj brimtalj hamgaalbal yasan yumbe?
Manj, Hyatad, Oros Amerik Europiig dagaj uzlee amjilt olsongui, tegvel en turshlagaasaa sainiig n avj uuriin soyol deeree suuriluulj iluu bolovsrongui bolgoj ulsaa hugjuulbel yasan yumbe? Huumiiguu ustgalgui shineer dugui zohiooh gej tsag garzdahgui arga haih heregtei bainshuudee!

Undsendee Yapon, Solongos Hyatadiin barimtalj bui hugjliin zagvar en shuudee! Ted biden shig shuud Amerik shig bolohgeed zutgeegui, hamgiin gol n undesniihee soyol deer suurilj hugjiluu avchirsan.

Komunizmiin ued bid gadnii daramtand baisan tul tednii shiidvereer bichgee solihoos uur arga baigaagui baij bolno, ter Mongol bichgees Kirilruu shiljuulgiig hiisen humuus hezee negen tsagt bid butsaad Mongol bichgendee orondoo gej itgej baisan n odoogiin Kiril bichgeer bichih uedee huuchin Mongol bichgiin durmuudiig hergeldeg heveeree baigaagaas haragddag shuudee!

Bi Orsod 4 jil suraad, Mongoldoo 5 dugaar angidaa ireed Mongol heliig shineer surj ehelsen, kiril usgiig medej baisan ch Mongol helnii durem unheer hetsuu baisan. Sainbainuu gej hyalbar oilgomjtoi bichih yuman deer Sain Baina uu? gej bichdeg.Tuhain ued Mongolchuud yagaad iim teneg duremtei yum boloo? gej durgui hurj baisan n teneg batsaan baisniih l baih.

Suuld Mongol bichig sudalj baihdaa bidnii heregldeg Mongol kiril bichgiin durem huuchin Mongol bichgiin durmee hadgalj uldeehed chigelsen baindaa gedgiig oilgoson.

Kiril bichigt shiljuulhed RINCHIN-guai hurtel oroltsoj baisan gedgiig bodhod, tereer ulamjlalt soyoloo hundeldeg baisan tul gadnii shahaltand hurtel uuriin undesniihee nuutslaliig uldeesen baindaa.
Bi buruu sanaagui bol surguulid bichig shiljuulsen tuuhiig yarij ugj baihdaa RINCHIN-guai tuhain ued shorond baisan gesen, tegeed Mongoliin urdaa baridag seheetnuudii tuslamjtaigaar bichgiig shiljuuleheer tuuniig sulalsan gesen.
Olon seheetnuud en ajild garaa hutgasan ch, hervee ted en ajliig zuv dald bodlogtoi, hoich uee bodoj hiihgui bol undesnii bodloggui uur humuus Shin Kiril Mongol helnii durmeer huuchin bichgees bur musun holduulah baisan gej aij baisan baij magad.

Gadnii daramtand kiril bichgiin durmend Mongol bichgee avj uldsen ta nartai bayarlaa!

Orsuud yahav buh ug kirileer haragdaj deerees dooshoo ereeljilsen nuutslal baihgui bolj unshih bolomj neegdsend bayarlsan baih, gehdee -Yagaad Sain Baina uu, gej tuvigtei huuchnii argaar bicheed baigaa? gej asuuh sanaatai hun oldoogui bolvuu.

Delhiin tuuhend uuriin 11 tsagaan tolgoi zohioj hergelj baisan gantshan uls suuliin bichgiin durmee avj uldseniig hench medeegui heveeree Komunizm duussan shuudee!
Ayaliin turshdaa bi uuriinhuu tugiig humuusd nuur bardam uzuuldeg. Soyombiig asuuh ued.
-En bol Mongolchuudiin zohioj hereglej baisan 11 tsagaan tolgoin neg, soyomb tsagaan tolgoin ehnii useg. gej tailbarlah ued tednii tolgoi oroi deeree gardag.
Ihenh undestenguud uuriin tsagaan tolgoi zohiohoosoo zalhuursan, hyalbarchilsan, esvel gadnii nuluunuus bolj busdiin tsagaan tolgoi ashiglaj irsen tul uuriin 11 tsagaan tolgoi zohiooj, niiteeree heregjuulhed yamar ih huch hudulmur orj baisniig tusuuldug namaig hundelj baisan yum.
- En Soyombo tsagaan tolgoonii ehnii useg, tsaan n bas busad useg baigaa gej heleed mash bardam hardag.
Olon jiliin tursh bidniig soyolgui gej zaaj oilguulhiig hicheedeg baisanch, tugan deer baigaa en usgiig haraad yagaad bi iim nuur bardam yavdagiig ted oilgodog yum.

Yagaad bi useg solih ued huuchin bichgee avj uldhiig hicheesen bain gesen dugneltend hursen be gevel,
40-eed ond humuus huuchin bichig shig yarihaa bolison n medeej. Tuhain ueiin kinonuudaas harj bolno, tegheer shin komunizmiig delgeruuleh bichgiin duremd YAVII gedeg ugiig YAVYAA gej bichih shaardlag baigaagui. Sain Baina UU? /Sain bainuu / gedeg ugend hurtel Mongol bichgee butsaaj sergeeh tulhuur bain shuudee!!!

Mongolchuud yamarch daramt shahaltand baisan ch undesniihee soyoliig hamgaalah dotuur tamirtai baih yostoi gedgiig Mongol kiril durmees harj bolno. 94 onoos Mongol bichigt shiljuulne gesen uria amjilt oloogui shaltgaan n huuchnii socialimiin uria shig sanaachilhaar boldog gej bodoj baisan ch, tuhain ueiin uls tur EDIIN ZASGiin baidal en tal deer anhaarlaa tavih bolomj olgoogui yum.
Humuusd umnu ogt meddeggui baisan baruunii ertunts neegdej, tuuh soyolruugaa harah uhaangui baisan yum.
Unuudriig hurtel Mongoliin hugjmiin deed shagnal geed ROCK POP yariadd, gadaadad hugjuud uchnuun jil bolson urlagiin huulbaraar, dunguj hugjih gej bui ZOHIOLIIN duunii urlagiig daramtaldag shuudee. Zohioliin duu bol Mongol urlag. Iluu chanartai bolovsroltoi uran buteelchin daraa daraagiin ueiig burduuleh ued mash sain urlag bolno gej bi itgedeg. teghees bid hechneen sain hip hop trance, Rock Pop geed delhiin hugjsun tuvshind hurehgui.Hureh ch shaardlaggui.
Amerik zaluud Mongol heleer duulsan HIP HOP sonsgood tsaraig n haraarai!

Mongol bichgee Udur tutam ashgildag gudamjnii temdeg temdeglel,TV bolon bichig barimtuudad bag bagaar butsaaj sergeej ehelvel oiriin ued butsaad undesnii bichigtei orj bolon gej bi itgej bain.

Sierra Leond baihdaa tend baisan buh zarlal, sanuulguudiig harj zurguudiig avch baihdaa tend Mongol bichgeer bichsen zuil barag baigaagui. ihenh n Kiril bolon Angliaar baisan. Manai Zevsegt huchnii zaluusiin Angli hel tiim sain baigaagui tul tedgeer sanuulgiig oilgoh hun hovor sanagdsan, nuguuteiguur Bid hunii nutagt uuriinhuu soyoliig surtalchilah n Mongol gej delhii dahinaa tanuiulhiin ehnii alham shuudee.
Bi zarim ued hund unshuulmaargui zuiluudee Mongol bichgeer aldaatai ch hamaagui bichdeg, Minii nuutslaliig oros ch angli ch hun oilgohgui. tegeed dotroo ineemsgeldeg.

Hyatad bichig olon ulsiin tsagaan tolgoi dotor hamgiin tuvugtei n gehdee ted Komunizmiin daramt, orchin ueiin Globalchlaliin ued ch uurchluugui; busdaas uvurmuts baih, nuutslag baih ach holbogdliig oilgoson tul.

Achaanii mashind ahmad nasnii jolooch, bas negen huu bailaa.

Ah huuchin gansaa tamhilj baih hoorond huu luuvan arilgaj mah herchij bailaa.Urd suudliin umnu hiigeer ajildag zuuh hoolnii sav baisan buguud, tuundee tos hiigeed buh nogoo mahtaigaa hamt hairch ehellee.Mashin yavsaar, hool bolsoor. Zamd iim mayagaar hurdan hool hiij boloh tuhai bi ogt bodoj baigaagui yum bain shuu
Bi zam harj suusaar dug hiichihlee.Gent mashin zogsoj ted namaig sereelee. Zamiin esreg tald negen jilooch huuchin mashinii tumriin hogiig achaan deeree achhiig oroldoj baisan buguud, bidnees tuslamj huslee. Bid bugd hamjij baigaad achlaa.

Mashind suuh ued shar elsen tsul baisan, harin serhed tsav tsagaan tsul bolson bailaa.

gazar baigaa shoroog hartal dalain gunii hyasaa usnii chuluu baisan tul huuchin end dalain yorool baij dee gej bodloo.

Minii medeh ihenh zasmal zamuud hairga chuluug ashgildag bol endhiin zam n hairga hyasaa gaas butsen bailaa.

Butsaad mashindaa suuhad jolooch podnoson deer hiisen nogootoi huurgaa talhtai taviaad id gelee. Zamaar ungursun mashinuudiig ch zogsoj hool ams gej baigaa haragdlaa. Mongol Mauritani mash adilhan zamiin huniig dailah hoolloh soyol baidag yum bain. Sierra Leonoos hoish iim ih mah haraagui, unheer amttai bailaa

ayanii hool gej amttai shuu!

Hoolnoos n idej avaad butsaad zamdaa garlaa. Huu jijig savand us butsalgaad tsai chanj 100 gramiin stakanaar bid hoyoriig daillaa.mash ih elsen chihertei, hatuu gemeer tsaig ted nar udur bur uun.

Bid yavsaar zamiin hajuugiin negen ambaart zogsloo.

Uudend n usnii olon tonn-ii sav baisan buguud achaanii mashin yu zuuvurldgiig bi saya l oilgoloo. Achaanii mashinii deer bas 6 tonn orchmiin tom sav gemeer zuil bailaa. bid ezniig n irhiig huleej baigaad irheer n hoyor saviig holbood achaan deerees us gazriin savruu orhiig huleej ehellee.

Geriin ezen gert orhiig urij tsaigaar daillaa. Zugeer l neg ambaar, gazar deere hivs devssen, tsonh n shalnaas bag zereg deer. bodvol haluun agaar deesh huurch, huiten agaaraar salhiluulah gej tegdeg bolvuu. tur hevtej baih hoorond untchihlaa.

Bosooroo, hool id. Dahiaad hool.

Yagaad ch yum Mongold baigaa sanaand orloo; ochson ail bur hool hiij daildag.Bortstoi tustei hataasan mahtai budaatai huurga. Idej baihad mash ih sharjignaj bailaa. Govi nutgiin mah bas iimerhuu elstei baidagdaa gej bodloo.
Manaihaar malchin ail gemeer bailaa, ter havid heden yamaa honi, bas temee haragdlaa.

Manai us yulj duussan tul zamiin esreg ailaar bas orood garhaar shiidlee.

Iim savnuudiig us hadgalhad zoriuulan zamiin hajuugaar neleed ih haragdsan. Tsuld amidarch bui ail bur neg savaa duurgeed, tuuneesee malaa usalj uursduu ch heregtseegee hangdag yum bain. Mongoliin nuudelchid iim sav ashiglah yamarch bolomjgui, bas suurind hereglii geheer uvul tes huldun. 4 uliral.

tend mash ih temeetei baisan tul Mauritani ulsiin mal aj ahuin tomoohon heseg n teemee urjuuleg yum bain gej oilgoloo. Gehdee en tsul nutagt us gej hovor barag baihgui maliinhaa usiig iim tom achaanii tergeer hotoos zuudug yum bain gej oilgoloo.

-Temee mash ih us uun, ter ih temeenii usiig achaanii tergeer hotoos zuun geheer,hichneen ih zardal gardag yum boloo?gej bodogdloo. Esvel temeenii mah untei zardlaa nuhdug yum bolvuu? end zuleg mash hovor. Mongoliin goviin 2 buht temee us noosnoos bolood ter uu, endhiin temeenees 2 dahin tom baihaa gej bodogdloo.

Neg buht temeeg anh harj baihdaa mash sonin setgegdel turj baij bilee, tegeed tuun deer suuh n 2 buht temeenees hamaagui hetsuu. Ted nadaa temeeg uzuuleed yu baidgiig tailbarlah gej baisanch -Bi Mongoloos irsen manaid Mauritanitai adil 3 saya hun amtai ch 46 saya tolgoi maltai, delhiin 2 buht temeenii 50 huvi n manaid baidag yum gej bag ch bolov uuriiguu magtaad avlaa.

46 saya mal tednii oyun sanaand buuj uguhgui baigaa n hoorondiin yariaanaas medregdlee.
Temee durgui hurheeree nulimdag tul bag zergiin zainaas Mongol ayalguu duulj uzlee.
Uilah ch yum biluu. Mongol duug Oilgosongui.

Udalgui dahiaad hoyor achaanii tereg irj jolooch nar n chansan mah bariaad hoolond urilaa.Dahiaad mah.

Mongold bainuu Mauritanid bainuu? geed ineed aldlaa.tsagiin dotor 3 udaa mahtai hool olj iddeg harinch saihan nutag uudaa?

Bayarlsnaa ilerhiilj duu barilaa.

Bid unaandaa suugaad zamdaa garlaa. Zaluu tsai chanj dailsaar haranhui bolj ehellee.
Mauritanii tsulruu yavsan zasmal zam yamarch huvilgui, chiv chigeeree 200 km/ts hurgesen ch medegdheergui saihan bailaa.

Manai achaanii mashin zamaas garj zogsloo.

-Bid Atar orohgui, endees tsaash chi uur unaa ol gelee. Hav haranhuid zam deer garj heseg suuj baihdaa,achaanii tereg ogt hudluhgui baigaag anzaarlaa. Zamiin unaand daigdaj baihdaa ayulguin baidliin uudnees shun dund yavahgui baihiig hicheeh heregtei tul, butsaad zogsoj bui achaanii tergen deeree irlee, ted huldaasan gudas gazar devseed nuguul tsaigaa gaz-an deer bolgoj uuj bailaa.Mongolchuudiin suutei tsaind durtaitai adil
-Ta nar end honoh yumuu
-Tiim, margaash en shoroon zamaar tsaash yavna
- Bi odoo zamd garah oroitson yumchin ta nartai hanida honood margaash zamd garj bolhuu?
- Bololgui yahav geed gudsaa iluu delgej nadad untah hangalttai zai gargalaa.

Bi untlagniihaa uutiig gargasan ch Sahara tsuld zund hunjilnii hereg boldoggui yum bain gej bodloo, harin gants hetsuu yum n salhnii hamt bag zergiin shoroo hiisch baisan tul uuriinhuu tsamtsaar am hamraa tagallaa.

Afrikiin ihenh hesegt yalaa shumuulnaas bolj nar jargahaas umunhun mahnaa zooj, chuluutei suuh bolgond shavijtai temtsdeg baisan bol end anh udaa taivan baigaagaa anzaarlaa.
Bi gadaa tenger harj untaagui her udsan yum bee? Bagdaa geriinhee bolkon deer zun sandluud zasaad odod harj untah mash saihan baidagsan, Ulaanbaatariin tselmeg tengeret odod shirteed l. Bid tendees irsen baihaa gesen bodol baga baihaas l nadad turdug baij bilee. Hiimel daguuluudiig oloh, nisch bui ongots, solir harvah geed ogtorgui unheer gaihamshigtai baij bilee.

Ayalald garhaas umunhun negen shun baga nasaa dursaj gadaa untdag yum bolson chin nuguu tselmeg tenger gej baihgui buudger, bas untaj baigaad shunii 3 tsagiin ued hamag bieer zagtnaj, har myangan shumuul namaig hazsan baisniig olj sandraad yaraltai gerluugee orj bilee. Huuchin hotiin ariun tsevriin eruul mendiin gazar gej baisan sanagdan ted shumuul, yalaa ariun tsevriin tal deer shalgalt hiij todorhoi ajiluudiig yavuuldag baisan bol suuld ter n baihgui bolsniig shumuuland hazuulaad zagtnuurtai baisan daraagiin 3 udur sanaj baij bilee.

Humuus ajil amidraliin daramtand oroh uedee uurtuu zav gargaj tenger harj suudag tiim saihan muchuudiig martchihdag yum baindaa. Unuudur yamar az bolj zamiin unaagaar yavaad Afrikiin Sahara tsuld zadgai tengeriin door untaj baigaa yum bee! Baigal delhii, ogtorgui unheer gaihamshigtai, yalanguya orchin ueiin delhiin hugjluus hol, baigal orchin ogt hundugduugui Mauritani ulsiin tselmeg tengeriig bi nasan turshdaa sanaj yavah heregtei yum bain shuu! gej bodoj baih ued busad 2 achaanii tereg egnee zeregtsuuleed zogsloo. Jolooch nar hajuuhand suuj ayala, ajliin talaar yariltsaj baigaa bololtoi, minii huvid tednii heliig n medehgui yum chin dunduur n orj tarhiaa achaalah husel baisangui. Hajuuhand hevteed ,delhii ertuntsud gantsaaraa baigaa met odod harj muruuduj hevteh unheer saihan bailaa.

Udalgui -Huui, hool id gej duudlaa.

Budaatai huurga

Udriin 3 hool bolovsorch amjaagui baisan ch zamiin hun geed bas hoolnoos sain idej avlaa.Dahiaad id, id geed l ted namaig shahaad bailaa.

Tedentei yarih gej hel amaa ololtsohgui baisan tul saihan noirsooroi gej heleed butsaad uurinhuu gudasnii bulan dahi gantsaardliin ertuntsduu umblaa. Bi bainga gantsaaraa ayalsaar baigaa, baga zergiin zojig bolj baigaagaa oilgoj ehellee, humuustei gazar gav gantsaaraa buland yum bodoj suuh n, hel yos zanshilaaraa uur humuustei hel amaa oloh gej zovsnoos hamaagui deer gej bodogdoj ehellee. Udur bur shin humuusdee taniltsah, uuriiguu taniuulah tedniig tanih geed unheer yadarch bain. Tegsnees uuriinhuu ertuntsud gav gantsaaraa baih n deer. gej bodood gudasniihaa buland tenger shirteed hevtlee.

Urgeljlel bii.