Bi uuriin temdegluudee arai gej amjij bichdeg tul ter bolgon humuusiin sanal deer hariu bichij amjdaggui baiv. Dunguj uchigdur bichsen temdegleld iim olon nersuud orj irj baigaad bi unheer ih bayartai bain. Ugluu sanluudiin toog harad nudnees nulims garsniig nuugaad yaahuu!

Mongoliin zaluus ulam bur bolovsorch niigmiin idevh ihesch baigaa n sanluud deer baigaa zuiluudees haragdlaa. Bi umnu hezeech sanluudad hariu bichij baigaagui ch unuudur sanluudad hariu bichheer shiidlee.

Minii ayaliig dagaj, namaig iveej baidag ta buhen, ta buhnii zalbirald bayarlaa.

Ardchilsan niigemd hun burt uuriin gesen sanal bodol baidag tul, minii uriaag demjsen demjeegui buh humuusiin sanliig bi hundelj bain gehdee, Halim bidend yamar hamaatai yunbe? unlsuglun huuhduud, tsuljilt geed iluu chuhal asuudluud baihad gesen sanal bichsen humuust helhed.
Mnii en uria Halimnii tuhai bas ulsiin tusgaar bodlogiin tuluu baisan yum. Hervee tand ulsuglun huuhduud, tsuljilt gesen emzeg asuudal gej bodoj baival en tal deer yaagaad ta yamarch ajil hiihgui bainaa! Uuniig bas zarim humuus ehluuleh heregtei shuudee! Delhiin ornuudiin hugjliin nuts n niigem, ard tumnii idevhtei baidald orshdog yum. Hun bur uuriin ashig sonirholiinhoo tuluu uil ajilga idevhtei zohion baiguulj surah heregtei!
Tegj baij bid zuv uil ajilgaa yavuuldag ard tumnii hyanalttaigaar ajildag zasgiin gazartai bolno shuudee! Tehees songuulid erh medliig n uguud, 4 jiliin daraa amaa baridag baij bolohgui shuudee!

Unuudr Mongol uls uuriin bair suuriaa delhii dahinii umnu hudaldaad baigad minii bie durguitsaj baigaa tul en asuudliig suhuj baigaa yum.

Tand buhimdaj durgui hurj baiga busad asuudal deer uuriin gesen uil ajilgaag ehluulj bolno gej urialj bain. Hun gagtshuu uuriin hii gesen zuilde itgeltei, tuushtaa yavah heregtei yum shuu!

Amai -Namaig Hunee Amitnaas deer tavij bain gej zarim humuus bodoj bain. Tegvel Mongol uls gedeg chin 2saya 600 myangan hunii umnuus iim ichguurtei ajil hiigeed, ulmaar bid uursdiiguu Tusgaar togtonson Mongol ulsiin irgen gej helhees ichheer bolgoj baigaag oilgohgui bainuu? Tanai uls mungu ugsniig n dagaad baidag yamarch biee daasan shinjgui uls shuudee gej heluuleh 2say 6oo myangan hund yamar baihuu? Ta nar Yanhantai yaaj haritshuu? Uuriin gesen itgel bishreltei, dotood bodoltoi huntei yaaj haritshuu? Uund asuultiin hariu baigaa yum.

Ev negdelgui amitad araatand huugduhduu, namaig barichihvii gej busdiinhaa umnuur guideg yum. Harin ev negdeltei amitad negdeed araatnii esreg neg baitugai neleed hedee aldsanch araatniig yaldag yum!!! Bid alin ve?

Amai-Mongol uls suuliin 18 jil delhii dahinaa tusgaar togtnoson, bie daasan gadad bodlog yavuuldag gej notolhiig hicheej, yanz buriin olon ulsiin ih, bag hurald oroltsoj. Olon holboo baiguulguudiin gishuun bolson yum. Uundee chi h hemjeenii zardal gargaj baigaa yum.
Manai turiin terguunuud ch huchirheg ih gurnii dalbaig barij yavaa met omog bardam baidag bilee.
Getel gadnii ulsuud mania en Halimnii holboond elssen baidlaas Mongoliig hyamd dagvar ulsiin bodlog yavuuldag ulsuudiin toond avch uzej bain shuudee!
Tiimee , Yapon uls Mongold sanhuugiin tuslamj uzuulj tusalj baigaa tul hariuud n Mongoliig Enhuu holboond elsej Halim agnah sanaliig demjeed ug gej guisan baihiig uguisgehgui.
Gehdee Manai tur zasag buh zuil deer YES gej helj bolohgui shuudee! Bid uursdiin bardam zan, ulamjlal soyoloo dagah, 1 ulsad sain hun boloh gej 100 ulsad neree baastah zuv uu?

Jishee. Neg hun namaig gertee urij. Hool undaar dailag. Tuunii achiig hariulahiin tuld ajlild n tuslah n minii uureg yum.
Gehdee nadad hool ugsniihuu hariuud namaig edleh huseltei baigaag helvel.
Bi uuriin ner tur, hun gej yavdagiin bardam zan, busad humuusiin umnu bair suuriaa bodood tuund ugui gej helne shuude!
Harin ter nadad hool ugsniihuu hariuud tiim zuil asuuj baigaa bol ter namaig tuhain tavagtai hoolnii untie adil hemjeend avch uzej bain gej bi oilgon. Uuln namaig hun gej hundleed tusalsan baih gej bodoj baital!

Amai-Negen udeshleg deer heseg zaluustai taniltslaa. Tednii dotor yanz buriin humuus baisan buguud hamgiin sonirholtoi, uurtuu itgeltei busdiin anhaarald baij hundluulj chaddag huntei n naizlhiig hicheelee. Harin tednii dund busdiin helsniig bieluulj, suu geh ued suuj baisan ter zaluutai taniltssan ch ontsiin ach holbogdolgui baisan tul tuuniig toohgui bailaa.
Uul n tereer neleed sonirholtoi zuiluud yarih gej hicheesen ch busdiin yaria ehelhed tereer duugui bolj baisan yum. Yamarch sonirholgui hun.
Ner n hen bilee! Gaigui ger bulees garaltai gej suuld sonsoj baisan.

Manai Mongoliin bair suuri yamar baigaag bi oilgoson tul ICHIJ baigaa yum.

Aagii- Tertee tergui tsagaa tulahaar ene halimiig chin tusgai hamgaalaltad avdagaa l avna shde hugshuun.

Amai -Tsag n bolson uguig yaaj medhuu? Unuudur en uzesgelent amitadiin too hed bolsniig hench medehgui bain. Hed nasaldagiig ch medej amjaagui, gantshan zulzag gargaj usgudug amitan yum shuudee!

Bid Mongoliinhoo TAHI gedeg uzesgelent amitnaa tsag n bolhoor hamgaalan gej baisar 50-aad ond ustgaad alga bolgoson yum!
Delhiin baigal orchind hairtai Holland ulsiin humuusiin achaar amid uldsen baisan tsuuhun tahiig butsaagaad Mongoliinhoo heer tald usguj ehelsen yum shuudee! Hervee ted Mongoliin en amitanii talaar sanaa zovdoggui amia bodoj baisan bol odoo Mongold yuchgui, heden saihan domogtoi suuh baisan yum.
Afrikiin ornuud Amid baiglaa hamgaalah n ireeduid heregtei gedgiig oilgoson tul unuudur udur bur shin darhan tsaazat gazruudiig neej, tuugeeree juulchlaliig ch acvchirch baigaa yum shuudee! Parkt heden zaaniig uzuuleed l hunees 20$ avj chadaj bain, ter juulchid tuhain ulsad ayalah gej unaanaas avhuulad hool und buudal geed mash ih hemjeenii hurungu oruulj baigaa yum. Humuus yumiig mash holoos bodoj eheldeg yum.

Amai -Bid yagaad yarah heregtei gavel, 2008 onii 6 sariin 23-27nd CHILI ulsad ( IWC ) Halim Agnuuriin holboonii daraagiin hural boloh gej baigaa yum. Medeej manai tuluulugchid uund ochij Mongol ulsiin bair suuriig ilerhiileh yum Comment deer Zoloogiin bairshuulsan en temdegliig unshhaaraa gadaad ornuud Mongoliin talaar, Mongoliin zasgiin gazar herhen hudaldagdsan tuhai yamar bodoltoi baigaag oilgon baih.

sad, but
Mongol uls biye daasan bogood halim agnahad yes gesen zovshoorol olgosni toloo icheed baih hereggui l yum baigaan. Tertei tergui yamar neg uls (Japan?)-iin huselteer orson baih, sanlaa tegj ogson baih. uuniihee orond oor neg Mongold heregtei sanlaa avsan. avdag. ajil ingej yavagddag. Jishee ny yeronhii said Japand ailchilahadaa Japan-ii toloo sanlaa ogno gedgee alban yosoor helj baisan. (NUB-iin yamar songuulid ch bilee dee)

Amai- Sain bain uu Sad Butaa. Bi sanliig tan unshaad. Ta gej duudhaar shiidlee. Unheer tanii sanal ardchilsan niigemd baidag yamarvaa negen asuudliig setgeliin huurluur shiidej bolohgui, tal buriig n tootsoolj baij shiidver gargah yostoig batalj baigaa yum. Tanii sanliig unshsan unshigchid minii devshuulsen asuudald nuguu taliig n bas harah bolomjiig olgoj baigaad bi bayartai bain. Esreg tesreg baij baij hugjil yavagddag tul, minii tavisan en uriaa iluu olon hunii anhaarliig tataj boloh ter zuiliig tanii sanluud bie bolgoj baigaa yum.
Minii web deer humuus sanlaa bichij, Mongoliin zaluus yamarvaa negen zuild har stagaanaas gadna unguudiig yalgaj surah heregtei gesn bodlog heregjij baigaan tanii sanlaas haragdaj bain.

Bi ayagnii hariu barih n Uls turd baitugai jiriin humuusiin amidrald baidag ulamjlal yum.
Gehdee ayagnii hariuud geriinhee tulhuuriig ovog nerteigee ugj baigaag bi durguitsaj baigaa yum. Mongol uls mash olon zuiluud deer Barter buyu hariltsan soliltsoo hiij bolno, hiij ch baigaa! Zuv ! Gehdee yun deer YES gej helhee sain tungaah heregtei gej bodood en sedviig suhsun yum.

Bid yaduu baij bolno, ulssun baij bolno gehdee uuriin gesen bodoltoi hun gedeg chanaraa avch uldeh yostoi yum shuu!
Sanluudaa umnuh temdgel deer bicheeree! bi olon ulsiin baiguulguudruu hayaga yavuulahdaa Mongoliin shin ueiin zaluus baigal orchnii ustgaj bui Zasgiin gazriinhaa bodlogiin esreg zogshod belen bain gesen yum shuu!
Hervee hun burt oilguulmaar baival “STOP WHALING” gedeg ugiig copy hiigeed sanal deeree taviaaraa! hun bur mongol hel medehgui tul en tulhuur usgeer Halim agnuuriig eserguitsej baigaag oilgoh bolno.

Zoloo! Enhuu temdegliig olj tavisand mash ih bayarlaa! Gehde busdad oilguulhaar Mongol helend orchuulj ugj tuslah hun bain uu? Damdin gej manai zasgiin gazart yamar alban tushaal erheldeg hun be?